Synttärihumua

Kuopuksen 8v. synttäreitä juhlittiin viikonloppuna. Käsittämätöntä, miten aika hujahtaa. Muistan selvästi hetken, kun tuijottelin hänen silloin tummaakin tummenpia mustikkasilmiään ensi kertaa. Silmät ovat sittemmin vaalenneet vihreiksi ja tytöstä kasvanut mahtava pakkaus, toisaalta herkkä ja toisaalta niin tulinen ja vahva. Ihan yhtä kiitollinen olen ollut hänestä joka päivä kaikki nämä vuodet.

Tarkkaa puuhaa.

Tykkään leipoa ja synttäritarjoiluja mietitään meillä usein viikkokaupalla. Ei tietenkään koko ajan, vaan silleen kutkuttavasti pikkuhiljaa valitaan just sen hetken suosikit. Harvoin leivomme samaa kakkua tai muffinsseja toistamiseen. Vain hyvin harvat herkut pääsevät meillä uudelleen pöytään. Vaihtelu virkistää. Tytär halusi tällä kertaa kissamuffinsseja ja oli itse niitä koristelemassa.

Muita herkkuja olivat esim. puolukka-toffeepiirakka

... ja kakkuna mutakakku, tällä kertaa gluteenittomana (vehniksien tilalla mantelijauhetta).

Tytär oli lisäksi toivonut pinjataa. Askartelimme sen edellisenä iltana leikkaamalla useamman kerroksen ananaksen mallisia papereita ja liimaamalla ne yhteen. Päällimmäiset kerrokset maalasimme vesiväreillä. Karkkien sisäänlaittamisen jälkeen ompelin reunat ompelukoneella kiinni, että kestävät ainakin hetken hakkaamista. Tässä kohtaa olisi mukava laittaa tekovaiheesta kuvia, mutta voin kertoa, että synttärivalmistelujen keskellä ei todellakaan ole aina kamera mielessä, saatikka kädessä. Mut ois kiva. Ehkä joskus.

Pinjata toimi hauskasti, lapset löivät sitä vuorollaan silmät sidottuina ja karkit tippuivat hienosti pikkuhiljaa. Ja IIIIIKKK sitä kiljumisen määrää! Mua nauratti, silleen hykerryttävästi. Muuna ohjelmana oli tytön kummin siskoineen järjestämä "kynsistudio", missä glitteriä ei säästelty. Lopun aikaa lapset keksivät tekemistä keskenään ja aikuisilla jäi aikaa höpötellä rauhassa.

Mun mielestä aina kannattaa juhlia. Niin ihana oli taas nähdä kaikkia rakkaita. Tytön kummi jäi vielä yöksi ja ehdimme höpötellä pitkälle yöhön muiden jo nukkuessa. Arkea jaksaa aina paremmin, kun on yhden päivän vain hymyillyt ja nauraa kätkättänyt. Toivon, että lapset muistavat juhlansa ilolla vielä aikuisinakin.