Luistimet, joita kukaan ei enää tarvinnut

Yritin myydä tytöilleni pieniksi käyneitä luistimia. Kun ne eivät menneet kaupaksi, keksin nostaa ne ulko-oven viereen roikkumaan. Opettelen laittamaan tavaroita nopeammalla syklillä kiertoon, mutta aina ei kannata kaikesta luopua. Vieläkin harmittaa se yksi mummopyörä, jonka roudasin kaatopaikalle. Siitä olisi tullut ihana kukka- ja valo"teline". Nyt siis opettelen katsomaan tavaroita vielä kerran eri kulmasta, ennenkuin vinttaan ne menemään.

Virittelin myös talven ensimmäiset pihavalot. Ainakin parit pitää vielä lisätä ennen joulua. Mun tulee näistä vaan niin hyvä mieli!

Ja oliko kukaan vielä kuullut, että todellakin tykkään tästä lumesta?