Äidit ja pojat risteily

Olimme viikonloppuna Ruotsin risteilyllä äidit ja pojat - periaatteella. Reissuidea lähti alunperin ystäväni pojan toiveesta. Aiempien yhteisten koko perheiden reissujen pohjalta hänen mieleensä oli piirtynyt, että kanssamme saattaisi olla ihan mukavaa. Ja olihan meillä, enemmän kuin ihan mukavaa. Vaikka on ihanaa tehdä asioita koko perheen voimin, on toisinaan hienoa päästä vain yhden lapsen kanssa jonnekin. Lapsi saa erilaista huomiota osakseen. Ja onhan se nyt vähän helpompaa edetä rastilta toiselle neljän hengen tiimissä kuin kymmenen osallistujan voimin. Reissu oli myös tervetullutta ystäväaikaa, kun poikien touhutessa omiaan pääsimme Leenan kanssa juttelemaan ihan kaikessa rauhassa. Se on harvinaista herkkua se.

Tukholmassa ajelimme kunnon turistien tavoin hop on-hop off-busseilla ympyrää. Hinta vaikutti ensin ihan liian tyyriiltä (31e), mutta sitten selvisi, että lapset matkustavatkin ilmaiseksi. Korvanappeihin sai nähtävyysselostuksen suomeksi, bussissa oli ilmainen wi-fi ja pojilla näin ollen pokemon go-mahdollisuus! Välillä kävimme ihastelemassa kukkivia kirsikkapuita, herkkuvärejä torilla ja paikalle osunutta paraatia. Ja nautimme vain tunnelmasta.

Kävimme Ålensin tavaratalon muistoseinällä. Järkyttävän iskun jäljiltä seinä oli täynnä kirjoituksia ja piirroksia. Päälimmäisenä oli kuitenkin yhdistävä toivon ja rauhan näkökulma.

Kaiken kaikkiaan viikonloppu oli rento hyvän fiiliksen reissu. Kotiin palasin tietysti tuliaisten kera. Otin järkyttävän ison riskin ostamalla kaikille lapsille jättilakupiiput. Joidenkin mielestähän nämä edesauttavat lasten tupakoinnin aloittamista. Omat jälkeläiset on nyt vannotettu, että tupakkaan ei ole sitten koskeminen, koska muutenhan se olisi äidin, lakupiippujen ja ruotsinlaivojen vika. Ja elämä olisi kauhean kurjaa, jos sekä äidit, lakupiiput että ruotsinlaivat kiellettäisiin. Että imutetaan me vaan kaikki lakuja ja päästään taas joskus laivallekin.