Kissanpäiviä

Saimme tänään tyttärien kanssa olla kissavahteina ystävien kissoille. Kaksi ihanaa otusta, jotka mielellään ottivat vastaan kaiken sen paijaamisen, rapsuttamisen ja hyvän puhumisen mitä meillä oli annettavana. Ja uskokaa, kun sanon, sitä oli paljon!

Toinen kissoista osallistui tyttöjen korttipeliin innokkaana. Ihan vähän olisi tehnyt mieli syödäkin kortteja, mutta kaveri jätti ne oitis rauhaan, kun vähän komennettiin. Kiltti kissa, ihana kissa. Taitaa olla aikamoista kissakuumetta ilmassa... Mutta vaikka meille ei koskaan muuttaisikaan yhtään kisua, onneksi saadaan käydä ystävien luona täyttämässä kehruukaipuuta. 

Vietimme kissojen kanssa todellisen kissanpäivän, pelasimme pelejä, luimme ja köllöttelimme. Mietiskelin paljon omaa olemistani, läsnäoloa, tunnemylläköitä, stressiä, ... Olen tehnyt tällä lomalla aivan ihania juttuja. Humputellut ja toisaalta tehnyt paljon pihatöitä, jotka ovat olleet pitkään suunnitteilla. Tavannut ystäviä ja sukulaisia, nauranut paljon ja itkenytkin vähän. Silti en koe itseäni tänä kesänä levänneeksi. Lomasta on enää viikko jäljellä. Töihin meno ei ahdista, koska tykkään työstäni ihan hirmuisesti, mutta silti harmittaa/ottaa päähän/ärsyttää/tuntuu surulliselta, etten ole osannut laskeutua kokonaisvaltaisesti lepoon lomallani. Olen viettänyt ihania päiviä ja levollisia hetkiä, mutta kaiken kaikkiaan olen edelleen jotenkin ylivirittynyt. Saan kiinni ainakin osasta syistä ja toivon, että ensi kesänä olen taas vanhempi ja viisaampi. Ainakin toinen toteutuu! 

Tämä päivä muistutti taas tärkeimmistä asioista. Useinkaan ei tarvitse tehdä mitään erityistä tai ihmeellistä, vaan pysähtyä nauttimaan lähimmistä ja siitä kaikesta ihanasta mitä ympärillä on. Nimenomaan pitää pysähtyä. Ja olla vaan. Jos tuntuu mukavalta tehdä jotain, kannattaa tehdä. Jos se tuntuu suorittamiselta, kannattaa nostaa jalat ylös. Ja kyllä tuollainen karvainen terapeutti on vaan ihan mahtava kainalossa. Sille voi kertoa ihan mitä vaan, eikä se yhtään arvostele tai edes pyörittele silmiään. 

Nuorempi tytär sanoi, että tänään oli kivempaa kuin Linnanmäellä. Niinpä. Lasten suusta se totuus tulee. Me vaan oltiin ja rakastettiin. Siinäpä muistutusta ja elämänohjetta äidillekin. 

Ja tähän loppuun vielä vinkkilinkki yhteen mun suosikkiradio-ohjelmaan, joka sopii aiheeseen.